Winterfly – Talvikärpänen

Odotin muun neulemaailman tavoin innosta täristen Laine -magazinen ensimmäistä numeroa viime vuoden lopulla. Kuuluin monien muiden ennakkotilaajien joukkoon ja odotin paketin saapumisesta kertovaa viestiä. Olin nimittäin tilannut samaan syssyyn lankojakin. Enkä tietysti ollut huomannut Titityystä tullutta s-postia, jossa pahoiteltiin yhden tilaamani langan loppumista ja kyseltiin millä tuote korvataan. Paketti lähti siis hieman myöhässä ja jouduin katselemaan sosiaalisesta mediasta muutaman päivän kuvia juuri saapuneista Laine lehdistä tee ja kahvikupposten sekä houkuttelevien lankakakkujen vieressä.

Kun sain lehden viimein käteeni, oli se juuri sitä mitä olin odottanutkin ja enemmän. Kauniit kuvat, lukemaan houkuttelevat jutut, herkulliset reseptit ja selkeät laadukkaat ohjeet saivat selaamaan lehteä kannesta kanteen kerta toisensa jälkeen. Oman suosikkini ja ensimmäisenä puikoille tulevan projektin olin kuitenkin valinnut jo ennen julkaisua vilautetuista koukuttimista. Suunnittelija oli ”vanha tuttu”, olinhan jo yhden paidan neulonut hänen ohjeellaan. Ja mallissa oli sitä jotain jujua, josta niin kovin tykkään. Lempi mallikseni lehdestä valikoitui siis Winterly Suvi Simolalta (linkki Suvin suunnittelija sivulle Ravelryyn)

img_20170322_191138.jpg

Aloitin neulomisen heti Laakeripuumetsä -huivin valmistuttua tammikuussa. Sitten alkoi Snowmelt MKAL, joka hidastutti paidan neulomista koska halusin pysytellä mysteerineulonnan tahdissa. Mutta kun tämäkin huivi valmistui oli viimein aika saattaa talvikärpäseksi nimeämäni paita valmiiksi. TIedättehän ne huonekärpäset, jotka surisevat ärsyttävästi talviaikaan ikkunaa vasten vaatien huomiota puoleensa. Samalla lailla tämä neuletyö ”surisi” koko loppu talven mieleni reunoja vasten.

Valmistumisen jälkeen meni tietysti vielä aikansa ennen kuin saatiin kuvat otettua ja tämä postaustenkin tekeminen on välillä tällaista luomisen tuskaa. Mutta nyt se on valmis, kuvattu, kuvat käsitelty ja kohta postauskin purkissa. Eli asiaan.

Winterly on fingerin vahvuisesta langasta neulottu neulepaita, jossa graafiset nurjin kerroksin tehdyt yläosan raidat kohtaavat herkän pitsin helmassa. Helman pitsi kattaa puolet etukappaleesta ja puolet takakappaleesta niin että etukappaleen pitsi on oikealla puolella ja takakappaleen vasemmalla. Kaula-aukon muotoilut tehdään lyhennetyin kerroksin ja pusero on raglan hihainen. Pitsi osio oli helppo oppia ulkoa, ja pystyinkin neulomaan puseroa myös neuletapaamisessa. Muuten pysyttelin uskollisena ohjeelle, mutta hihat taisin neuloa hieman pidemmiksi, koska halusin ylipitkät hihat.

Lankana käytin Cascade Yarnsin Heritage Silk lankaa joka on 85% merino villaa ja 15% silkkiä. Silkki antaa langalle kauniin kiillon ja hieman liukkautta. Lanka oli oikein mukavaa neulottavaa. Osan langoista ostin jo vuosi sitten VanhanSataman käsityömessuilta Titityyn pisteeltä. Lisää tilasin sitten samalla Laine lehden kanssa. Neuloin molempia hihoja yhtä aikaa ja niin, että vartalo-osa oli vielä kesken eli minulla oli kolme kerää yhtäaikaa käytössä, kun lanka oli keritty jo kakuille vyyhdeittäin en jaksanut alkaa niitä jakamaan, joten neuloin siis hihat eri vyyhdeiltä. Olin monesti vertaillut vyyhtien sävyjä ja mielestäni niissä ei eroa ollut, vaikka olivatkin eri erää. Kävi sitten kuitenkin niin, että pingotusvaiheessa tajusin yhden hihan olevan vartalo-osaa ja toista hihaa vaaleampi. Luulin sen ensin jääneen liotuksessa kuivaksi, mutta ei, eri värinen se oli. Mutta kuten yleensä, kukaan sitä ei huomaa paitsi minä… paitsi tietysti nyt kun kerroin siitä. Näinhän se yleensä menee. Käytössä sitä tuskin kuitenkaan häiritsevästi huomaa.

blogi095

Ohje: Winterly by Suvi Simola
Ravelryssa: Winterfly
Lanka: Cascade Yarns Heritage Silk
Kulutus: 250g josta noin 60g tummempaa sävyä.
Puikot: 4mm 120 cm ja 100cm pyöröt

Huomatkaa kuvassa pipo koukutin ;). Siitä postaus piakkoin tulossa.

 

Kun lumet sulaa

Osallistuin alkuvuodesta elämäni ensimmäiseen MKAL:iin eli Mystery Knit Along projektiin. MKAL:in idea on, että järjestävä taho kertoo ohjeesta haluamansa määrän asioita ja osallistujat saavat ohjeen pala kerrallaan. Snowmelt huivin MKAL:ssa lähtötietoina oli, että kyseessä on huivi, jossa on jonkin verran pitsiä. Huivin malli oli kerrottu, sekä suosituksena oli käyttää kolmea eriväristä lankaa. Suunnittelija oli itse käyttänyt huivissaan ei tasaväristä lankaa kolmessa eri tummuus asteessa, kuitenkin melko samassa sävyssä.

Hyppäsin rohkeasti mukaan ja alkuun tietysti ajattelin käyttää omasta varastosta löytyviä lankoja. Mutta kävi sitten kuitenkin niin, että huivin testineuloneet tahot saivat minut vakuuttuneeksi, että tämä huivi tulee olemaan sellainen, jonka haluaisin itse pitää. JOten suunnittelemani pinkki lanka jäi laskuista pois. Yhden langan kuitenkin löysin varastosta, jonka kaveriksi hommasin sitten samaa lankaa kahdessa muussa sävyssä.

Langaksi valikoitui siis Malabrigo Yarn Sock väreissä Natural, Turner ja Arbol. Neuloin samasta langasta viimeksi esitellyn laakeripuumetsä -huivin. Ohjeet huiviin tipahteli viidessä osassa viikon välein. Itse sain aina edellisen tehtyä ennen seuraavan ilmestymistä. Näin siitäkin huolimatta, että sain käteeni välissä kortisoni piikin jännetupintulehdukseen ja jouduin pitämään kolmen päivän tauon neulomisessa. Muutama pieni virhe sattui matkan varrelle, mutta ne eivät onneksi haitanneet menoa. Neulomisprosessi näin mysteerinä oli ihan mukava ja huivista tuli tosiaan omaan vaatekaappiin sopiva yksilö.

Huivn suunnitelijan Helen Stewartin taka kirjoittaa ohjeet on mielenkiintoinen. Ohje on kirjoitettu auki rivi riviltä. Pitsiosioista oli toki saatavilla myös kaaviot. Etenemistä oli helppo seurata ruksittamalla taulukkoon aina neulotut rivit. Taulokosta näki myös kuinka monta prosenttia huivista oli neulottu. Tällä tavoin tehty ohje tosiaan helpottaa seuraamista, mutta toisaalti itse usein tykkään sisäistää ohjeen jonkin osan ja painaa sen mieleen niin, ettei ohjetta tarvitse kokoajan lueskella. Riviriviltä kirjoitetun ohejeen kanssa tämä oli jotenkin hankalaa.

 

Ohje: Snowmelt by Helen Stewart
Ravelryssa: Kun lumi sulaa
Lanka: Malbrigo Yarn Sock
Kulutus: 178 g. Väriä C eli tässä tummin, oletettavasti ( ohjeen mukaan) vähiten, kuitenkin melkein sama määrä kutakin.
Puikot: 4mm 120 cm pyöröt

Kuvista taas iso kiitos kuluu Teemulle. Tykkään näistä kovin. Taustan värit, juuri sopivasti lumien sulamisen aikaan ajoitettu ajankohta ja mun uus tukka sopii tän huivin kaveriksi loistavasti! Kuvissa mulla on muuten päällä neuletakki Katajainen kansa (linkki ravelryyn), josta löytyy blogikirjoitus nimellä ”Neuletakki jonka nimi muuttui monesti”.

Ja loppuun on vielä esiteltävä uusi kuvausassistentti Wirneen Hukkapala ”Nova”. Hänestä varmasti luette vielä monesti :).

pieni737

Laakeripuumetsä

img_20161217_155526.jpgKun neulominen alkoi taas luonnistua oli vaaleanpunaisen hempeyden jälkeen aika neuloa jotain omaan kaulaan paremmin sopivaa. Päätin antaa itselleni luvan ostaa huivilangat varta vasten itselle tarkoitettuun huiviin. Langoiksi valikoitui Malabrigon Yarn Sock väreissä Alcaucil (harmaa) ja Turner (vihreä). Shoppailun suoritin Lentävässä Lapasessa, jonka uutta myymälään pääsin viimein ihastelemaan ja tietysti maistelemaan herkullisia leivoksia kahvin kera! Valitsemani värit toivat ensisilmäykseltä mieleen lokakuisen reissun El Hierrolle Kanarialle ja sen laakeripuumetsät. Mustaa tuliperäistä ainesta oleva ”sora”pohja ja laakeripuiden tumman vihreät lehdet pilvisenä ja sateisena päivänä. Siitä siis huivin nimi.

Sopivaa malliakin etsiskelin taas aikani ja päätin tapojeni mukaan tehdä jotain hatusta vedettyä. Halusin huiviin raitaa sileässä neuloksessa ja ainaoikein neuletta rytmittämään raitoja. Huivista halusin semmoisen sopivan mallisen joka päiväiseen käyttöön, eli ei mitään kietoutumis shaalia tai vilttiä.

Aloitin huivin neulommisen ylhäältä keskeltä Huivin malli on hieman epäsymmetrinen. Pitkänmallinen muoto on saatu aikaan reunoissa tehdyin lisäyksin ja lyhennetyin kerroksin. Raitaosuudet on siis toteutettu lyhennetyin kerroksin wrap and turn tekniikalla. Kokeilin hieman erilaisia tapoja tehdä wrap and turn nähdäkseni mikä tuottaa siisteimmän lopputuloksen. Jostain syystä siisteimmät sain aikaiseksi nurjalta puolelta käännyttäessä eli keskimmäiseen raitaosioon. Käännöskohdan neuloin aina seuraavalla kerroksella niin, että lisäsin yhden silmukan neulomalla käännöksessä kiedotun langan erikseen. Kokeilin aluksi ilman tätä lisäystä, mutta tuntui, ettei huivin yläreuna olisi tällä tavoin tullut suoraksi, vaan olisi aaltoillut.

img_20170122_172009.jpg

Huivin mallin ja ainaoikein ja raitaosoioiden vaihtelun näkee parhaiten pingotuskuvasta. Päättelyyn opettelin I-Cord reunan tekemisen. Jälkikäteen harmitti, kun olisi pitänyt ehkä tehdä I-Cordia muihinkin reunoihin, mutta ensi kerralla sitten. Päättelystä tuli tällä tavoin mielestäni todella siisti ja ryhtiä antava.

Lanka on ihanaa, pehmoista, lämmintä ja mukavaa neuloa. Tosin jo neulomisen aikana hieman haittasi muutamat paksummat ja huonommin kiertyneet kohdat. Raitaisuus ja ainaoikein onneksi hävittävät nämä melko hyvin. Lanka myös nukkaantui jo neulomisen aikana melko paljon. Saa nähdä miten kestää sitten käyttöä.

Mutta käyttössä huivi on jo ollut. Sen saa mukavasti kieputettua kaula nympärille useaan kertaan ja laitettua solmuun niskan taakse. Näin se toimii melkein kuin kauluri tai tuubihuivi. Rennomminkin sen voi kaulaan asetella, mutta mallinsa takia se ei tosiaan ole mikään hartiahuivi.

img_9643

Malli: Omasta päästä. Laakeripuumetsä in Ravelry
Lanka: Malabrigo Yarn Sock
Kulutus: Turner n. 60 g (240 m) ja Alcaucil n. 50 g (200 m)
Puikot: 3,5 mm 100cm pyöröt

Kuvausrekvisiitta on huivin nimestä poiketen vahvasti kotimaan metsiin viittaavaa. Ja kyllä nyt valmiina huivin värit ja raidat tuovatkin mieleen talvisen suomalaisen metsän, jossa kuusien, raitojen ja leppien tummat rungot piirtyvät syvän vihreää neulastaustaa vasten.

Sparkling Pink


Heipä hei. Pitkään jatkunut blogihiljaisuus kaivannee pienen selityksen, ennen kuin pääsemme itse asiaan. Neulominen on ollut tauolla jännetupintulehduksen vuoksi. Työperäisestä rasituksesta aiheutunut vasemman peukalon jänteiden kipuilu ärtyi tulehdukseksi asti. Lievempää vaivaa ollut samalla oikean käden kyynärpäässä. Joten käsityöpuolelta ei juuri blogattavaa ole kertynyt.

Pelkkä käsityöblogihan tämä ei kuitenkaan ole, vaikka lähes kaikki postaukset sinne päin kallistuvatkin. Ehkä käsitöiden puuttuessa lopahti muukin into blogin päivittämiseen. Töitäkin on (tulehduksista huolimatta) tullut tehtyä riittävästi. Päätä ja kroppaa on pidetty kasassa treenaamalla. Tosin nilkan jännetupintulehduksen vuoksi juokseminenkin oli pois laskuista useamman kuukauden. Nyt alkaa oireet kuitenkin jo siinä määrin helpottamaan, että lenkillä on käyty testaamassa nilkkoja ja käsiä koitettu neulonnan saralla.

Pitkään ehdinkin suunnittelemaan mitä ensiksi puikoille ottaisin. Into neuloa joku paita oli valtava. Paljon uusia houkuttelevia ohjeita on tullut ja vanhoja ponnahtaa näkyville milloin minkäkin kuolauskanavan (ravelry, pinterest, instagram) kautta. Mutta en uskaltanut niin suuritöisiin tarttua vielä. Lankavarastosukelluksella käsiin tarttui jostain omituisesta syystä The Uncommon Thread:n ällö vaaleanpunainen lanka. No onhan langassa hitunen yksisarvisen pieruja, mutta silti. Lanka oli omista varastoistani värinsä puolesta vähiten minua. Merinona tämä vaahtokarkki on kuitenkin miellyttävän pehmeää ja rakenteensa vuoksi helppoa neulottavaa. Ehkä se valikoitui juuri siitä syystä tähän hetkeen päättämään neulomistauon.

Huiviksi lanka halusi ja huivi siitä oli tehtävä. Etsiskelin ohjeita ja olinkin jo ostamassa jonkun Janina Kallion upeista yhden vyyhdin ohjeista, kunnes totesin että sovellanpa taas jotain omasta päästä.  Halusin huivista venytetyn puoliympyrän, jotta pituutta tulisi riittävästi kaulaan kiedottavaksi. Tämän saavuttamuseksi lisäyksiä on tehty molemmissa reunoissa jokaisella oikean puolen kerroksella 2 ja nurjan puolen kerroksella 1. Eli yhteensä 6 lisättyä silmukkaa kerrosparin aikana. Pitsiosioiden lyhennetyillä kerroksilla lisäykset on tehty vain reunan puolella.

Hieman epäsymmetrinen muoto huiviin tulee siis pitsiosioiden lyhennetyistä kerroksista. Pitsiksi valikoitui yksinkertainen reikäneulos. En halunnut korostaa hempeää väriä millään romanttisella pitsikuviolla. Pitsikerrosten välissä on aina muutama kerros sileää neulosta.

Huivista tuli oikein mukava ja jos väri olisi yhtään miellyttänyt olisin sen ottanut omaan käyttöön. Ehkä teen vielä samanlaisen hieman hmmm.. erilaisesta väristä… Lanka oli oikein miellyttävä neuloa. Säikeet eivät auenneet ja neulominen oli sujuvaa. Mutta tuo väri… aivan hirveä kuvattava näin pimeillä keleillä ja sisätiloissa. En jaksanut järjestäytyä mihinkään kunnollisiin kuvauksiin ja näihin on nyt tyydyttävä. Väri on kaikissa eri, enkä osaa enää sanoa mikä on lähinnä oikeaa. Huivi on kuitenkin siirtynyt jo toisiin käsiin tai siis toiseen kaulaan.

Malli: Oma, sparkling pink
Lanka: The Uncommon Thread, Uncommon everyday.
Väri: Spumoni
Kulutus: Vajaa vyyhti… täydennän kunhan löydän loppukerän punnittavaksi.
Puikot: 4 mm 100 cm pyöröt

Kesäriepu

Tein viime kesänä verkkopaidan johon lähtöidean nappasin Jonna Hietelan Kahdesta Kappaleesta ohjeesta. Silloin sovelsin ohjetta melko paljon. Tällä kertaa pysyin paremmin ruodussa. Silmukka määrät ohjeen mukaiset samoin hihojen korkeus ja puikkokokokin taisi olla. Pintaa elävöitin tälläkin kertaa tekemällä sekä yhden langankierron pidennettyjä silmukoita että kahden langankierron pidennettyjä silmukoita.

Kuvauskohteeksi valikoitui hieman niin kuin ohimennen hylätyn maatilan pihapiiri. Säiden armoilla olleet harmaat laudat loivat kesäisen herkulliselle tumman persikan sävylle kivan kontrastin. Puskissa hyppiessä viimekesän takiaisia tarttui paitaan… ja hieman kriittisempiinkin paikkoihin…

Lankana Novitan Spectri Plus (Viskoosi 60 Akryyli 40), jonka ostin edellisen verkkopaidan valmistumisen jälkeen alekorista. Alusta asti oli mielessä tehdä jotain vastaavaa. Tekokuitu on aina tekokuitua. Eihän se luonnonkuitua voita, mutta ei tämän nyt ainakaan hiostavan luulisi 🙂 Lanka neuloutui ihan mukavasti, mutta hajosi ajoittain säikeiksi. Välillä langasta oli myös säikeitä poikki, mutta ei onneksi kovin monesta kohtaa. Jotenkin inhoan tälläisten paksujen ”pyöreiden” lankojen päättelyä. Vaikea saada päättelyt pitäviksi ja samalla huomaamattomiksi.

Paita oli mukavaa auto- ja TV-neulottavaa. Valmistuikin suht nopeasti, vaikka työt ja pihapuuhat haittasivatkin melkoisesti. Kappaleiden saumatkin onnistui nyt kivuttomasti ja niistä tuli siistit. Valmis paita on odotetunlainen. Ehkä pituutta olisi (taas) saanut tehdä hieman lisää. Toisaalta uskon paidan venähtävän käytössä, kun pidennetyt silmukat asettuvat paikoilleen. Kaula-aukko tuli ehkä ihan pikkuisen liian pieneksi, mutta kelpaa näinkin.

Kesäriepu Ravelryssa
Ohje: Kahdesta kappaleesta by Jonna Hietala
Lanka: Novita Spectri Plus
Kulutus: 190 g (296 m)
Puikot: 5 mm 100 cm
JyJy2016: 9/20 (taitaa jäädä jyjyt kesken, kun puikoille on hypännyt jyjyilyjen sijaan jotain ihan muuta.

Testasin muuten tämä paidan kanssa uutta projektiblogipostausplanneria, jonka väsäilin viimeviikolla. Siitä kuva Instagramin puolella.  

 

Kai puu on tervaleppäkin

Riihivillan langat ovat jo vuodenpäivät odotelleet oikeaa ohjetta. Valkoisen langan värjäsin jo viime kesäkuussa lepänkävyillä. Kun Tiina Huhtaniemi julkaisi Kaipuu huvin ohjeen välähti heti mieleen nämä langat.

P1080533pieni

Tähänkin työhön loin silmukat ja neuloskelin muutaman rivin jo alkuvuodesta JyJyilyä silmällä pitäen. Varsinaiseen neulontaan huivi pääsi kuitenkin vasta huhtikuussa. Ohje oli periaatteessa simppeli ja alkulukemalta tuntui selkeältä. Jostain syystä omat laskelmani eivät vaan kerta kaikkiaan osuneet yksiin ohjeen kanssa. Tämä aiheutti ehkä hieman turhaankin pähkäilyä, koska mitään varsinaista merkitystä ei silmukkamäärillä tässä ollut. AInoastaan pitsiosiota ennen tuli olla lisäyksien päälle seitsemällä jaollinen määrä silmukoita.

P1080529pieni

Huivi valmistui ihan kivalla vaudilla. Tein itseasiassa huivista hieman ohjetta pienemmän. Siitä huolimatta yläreunan pituus on  cm! Jätin siis viimeisen sileän osion ennen pitsiä lyhyemmäksi ja pitsiinkin tein vain neljä mallikertaa viiden sijaan. Lopussa pääsin sitten opettelemaan vielä nirkkoreunan neulomisen. Ihan kiva tapa päätellä huivi, melko joustava ja tuo kivasti näköä, etenkin näin eri värillä tehtynä.

P1080530pieni

Huivin malli on mukava pitkänomainen puoliympyrä. Lisäyksiä tehtiin joka kerroksella, yhteensä kahdeksan silmukan lisäys kahdella kerroksella. Näin ollen huivin nurkat kääntyivät sirppeinä ylös pingotuksessa. Tästä löytyy kuvaa projektin Ravelrysivulta. Kaiken kaikkiaan kiva projekti, nyt kun vielä keksisi kenelle huivi menee. Itse en villaisena pysty tätä käyttämään.

P1080528pieni

Ohje: Kaipuu by Tiina Huhtaniemi
Lanka Riihivilla Velho
Kulutus: 126 g (441m)
Puikot: 4 mm 100 cm pyöröt
JyJy2016: 8/20

My Green Spring

Se on kevät taas. Kuin salaa vihreys valtaa alaa lopputalven värittömyydeltä. Päivät on jo niin pitkiä, ettei malttaisi nukkua tarpeeksi. Kevääseen on ilo astella uusi kevään vihreä paita päällä.

P1080441pieniP1080449pieni

Paita on ehdottomasti kaikista neulomistani tekeleistä paras. Ehdoton uusi suosikki paita. Silti, tai siksi, sanottavaa ei juurikaan ole. Malli on perus ja siksi toimiva. Ylhäältä alas ja pyörönä neulottuna paita olisi valmistunut huomaamatta, jos ei kaiken maailman työkiireet sun muut olisi sekottaneet aikataulua. Ei vyötärömuotoiluja, hihoissa kavennuksia tasaiseen tahtiin. Ohjeeseen kuuluvan taskunkin jätin lopulta pois kun en kokenut paidan sitä kaipaavan.

P1080462pieniP1080467pieni

Värit sopivat mitä parhaiten yllättäin alkaneeseen vihreään kauteeni. Jopa lasien sangat ja uusi kaulakorukin ovat kuin tarkotuksella tämän paidan kanssa stailattuja. Lanka on jo aiemminkin kehumaani Drops Lacea, eli alpakka silkki lankaa. Kutiavalle iholle loistavan pehmeää ja lisäksi hyvin laskeutuvaa. Sileän neulepinnan saaminen ei ole tämän langan kanssa vaikeaa. Kaksinkertaisella langalla neuletiheyskin täsmäsi niin hyvin, että pääsin tekemään kerrankin ohjeen mukaisilla silmukka määrillä. Alempi vihreä blokki on neulottu siis mustalla ja vihreällä, siksi pinta hieman epätasaisesti värjäytynyt.

P1080479pieniP1080480pieni

Ohje: Qipican by: Suvi Simola
Lanka: Drops Lace
Kulutus: 210 g (840 m kaksinkertaisena)
Puikot: 4mm 100cm pyöröt ja resoreihin 3,5mm 100 cm pyöröt
JyJy2016: 7/20