Ärsyttävää inspiraation siirtämistä

Mulla on meneillään (muutaman muun keskeneräisen ohessa) Aava huivi. Huivia neulon SyyshuiviKALiin joten se olisi saatava valmiiksi kuun loppuun mennessä. Mut kun ei meinaa huvittaa! Uskon, että valmiista tuotteesta tulee mukava ja hieno ja saajalleen sopiva. Mutta kun helmineule…

wpid-20151024_102029.jpg

En oikeestaan ollu koskaan helmineuletta tehny ja aina oon tuntenu sitä kohtaan hienoista epämieltymystä. Tunne on vahvistunut Aavan aikana. Ei vaan oo mun juttu. Kyllä sitä neuloo, mut käsialan pitäis olla super tasainen ja purkaminen on jotenkin kauheen työlästä jos virheen tekee. Ja korjaaminen muutaman kerroksen takaa tiputtamalla vain yhden tai pari silmukkaa on, jos ei mahdotonta, niin ainakin kovin työlästä.

Mutta kyllä mä sen valmiiksi teen. Ja toivottavasti ehdin vielä ajoissakin. Eniten tässä harmittaa kun joutuu lykkäämään noiden muutaman muun keskeneräisen valmistumista. Ja se inspiraation siirtäminen. Ideoita tulee edestä ja takaa. Moni hehkuttaa sitä Westin poikaa ja rojauttelee toinen toistaan mielenkiintosempien huivien sun muiden kuvia eetteriin. Pipoa ja hansikasta ja sukkaa pitäs päästä tekemään. Mut inspiraatiota täytyy nyt yrittää siirtää myöhemmälle.

Sen ainakin tiedän, että ensi kuun huiviKAL-huivi saa luvan olla joku hieman nopeampitekoinen. Tiedä tosin vielä mikä ja langatkin hankkimatta, mutta nyt ei ole aikaa uppoutua ohjeviidakkoon vaan täytyy palata oikeinnurinoikennurinoikeinnurin maailmaan.

wpid-20151024_102103.jpg

Repovesi, päivä 2

Retken toinen päivä aukesi sumuisena. Jo yöllä pistäessäni nokkani ulos teltasta kaikkialla leijui sankka sumu. Yö oli ollut viileä, mutta hyvin me tarettiin. Nenänpää välillä paleli, mutta hautautumalla kokonaan makuupussiin siitäkin selvittiin. Minä tosin olin jo lähtiessä hieman flunssainen ja yöllä taisi jossain kohtaa kuume hieman nousta. Aamulla teekupillisen jälkeen oli kuitenkin taas hyvä olo ja reipas mieli.

263
Edettiin rauhallisesti luontoa ja omaa vointia kuunnellen. Repovedellä on muuten mukavaa kun kaivoja löytyy melko useasta paikasta. Netistä ja paikanpäältä saa lisäksi tiedot kaivovesien laadusta. Toki järvetkin täällä ovat niin kirkasvetisiä, että ruuanlaittoon soveltuvat ja keitettynä tietysti juotavaksikin. Suunnattiin kuitenkin aamulla ensin Kuutinkanavaa kohti täyttämään juomapulloja.

260274
Aamun usva loi pitkin matkaa satumaisia tunnelmia niin rannoille…

270269
kuin poluille. Vaikka iso osa muuttavista linnuista on jo poistunut tai vähintään matkalla nähtiin ihan mukavasti siivekkäitä reissussa. Käpytikkoja alueella tapaa runsaastikin ja palokärkikin viihdytti huudoillaan. Aamulla teltassa oli hauska huomata kuinka lintujen konsertointi alkoi täsmälleen samaan aikaan kun yön kosteus alkoi putoamaan pisaroina puista teltan kankaaseen.

278

280
Edelliseltä päivätä jääneet makkarat paisteltiin aamupalaksi yhdellä alueen nuotiopaikoista. Siina sumun hälvenemistä katsellassa ja tulia pidellessä meni neljä porukkaa ohi, osa retkeillen osa selvästi treenilenkillä. Ihmisiä tällä alueella oli kaiken kaikkiaan melko paljon, mutta kuitenkin niin, että paljoutta ei huomannut kuin taukopaikoilla tai parkkipaikalla. Poluilla kulkiessa kohtaamiset oli ennemminkin satunnaisia. Toki suosituimmilla näköalapaikoilla ihmisiä oli muutamia samaan aikaan.

288
Sumun hälvettyä jatkoimme matkaa. Pidempiäkin reittäjä olisi voinut valita, mutta sen verran rinkan paino ja flunssa tuntuivat, että melkein lyhintä reittiä päätimme mennä kohti autoa.

292296
Aurinkoinen aamupäivä huokutti kuvailuun. Minulle uutena reittinä tuli Ketunkierroksen toinen pää. Tyytyväisenä totesin maisemat yhtä hienoiksi kuin muuallakin reittien varrella. Erityisesti polun osa joka kulki aivan jyrkänteen alla järven rannassa oli hieno.

305306
Toinen erityisen hieno paikka oli Määkijänniemi. Laskeskelimme ystävän kanssa, että alue olisi palanut noin 6-8 vuotta sitten. Hieno kohde seurata palon jälkeistä uutta alkua. Tähän syntyy sitä oikeaa luonnontilaista metsää.

309
Retken lopussa oli vielä yksi uusi elämys, Ketunlossi. Lihasvoimalla toimiva lossi kuljetti meidät mukavasti järven yli. Reissu oli oikein mukava ja ilmatkin alun harmaudesta huolimatta suosi. Uskoa siihen, että pitempikin reissu onnistuu löytyi ja varusteet tuli testattua. Tästä kohti uusia seikkailuja!

310

Blogi on ollut tähän asti hyvin käsityö painotteinen. Välillä kuitenkin tahti käsityörintamalla hiipuu ja muut harrastukset ottavat tilaa. Rakkaina harrastuksina on kaikenlainen luontoon liittyvä tekeminen ja valokuvaus. Toivottavasti lukijoille ei ole pettymys jos näihin aiheisiin liittyviä postauksia tulee käsityöaiheisten sekaan.

Repovesi, päivä 1

Käytiin viikolla Reveden kansallispuistossa yhden yön retkellä. Retken tarkoituksena oli varusteiden testaus. Olemme puhuneet vaellusreissusta johonkin vähän syrjemmälle, mutta minulla ei juuri vaelluskokemusta ole vaikka kaikki varusteet löytyykin. Miehellä taas kokemusta on mutta edellisistä reissuista on jo aikaa. Päätettiin siis ottaa joku lähikohde ja vain yhden yön kestävä reissu, jotta saamme testattua teltan ja rinkat ja samalla oman vaellus kuntomme.

Kohteeksi valikoitui Repoveden kansallispuisto. Se ei toki nykyään ole lähimpiä mahdollisia retkikohteita, mutta koska olen Kotkasta kotoisin ja meillä oli mahdollisuus siellä viettää nyt vähän pitempi pätkä aikaa, halusin esitellä yhden suosikki retkipaikoistani. Olen siis käynyt Repovedellä melko monta päivän reissua kiertämässä. Nyt kuitenkin olin paikalla tavallaan uusin silmin muutaman vuoden tauon jälkeen. Metsät, joissa tulee tätä nykyä kierreltyä ovat paljon rehevämpiä ja kasvirikkaampia kuin karuhkot Repoveden maastot. Jotenkin näissä karummissa maisemissa metsä itse pääsee paremmin oikeuksiinsa, kun huomioni ei koko ajan kiinnittynyt kasvilajistoon.

P1070326
Retki alkoi Lapinsamen parkkipaikalta ja ensimmäisenä nähtävyytenä tietysti oli vastassa Lapinsalmen riippusilta. Paljon oli lukkoja ilmaantunut thänkin siltaan sitten viimenäkemän. Onkohan suomessa kohta yhtään siltaa johon ei lukkoja olisi kiinnitetty… Ja kuvat joissa minä esiinnyn ovat rakkaani ottamia, muut omia 🙂

P1070336
Katajavuoren portaat oli retken ensimmäinen koetinkivi. Miten nousee rinkka, joka oli reissun pituuteen nähden tarkoituksella hieman ylitäytetty. Mutta porras kerrallaan ylös päästiin ihailemaan syksyisten lehtipuiden kirjomaa maisemaa.

180
Vaikka Repoveden alue onkin karua ja pääosaltaan mäntyvaltaista metsää on siellä kuitenkin korkeusvaihteluiden ym. seurauksena ravinnekeskittymiä. Kuvan metsälehmukset alkavat jo saamaan syysväriään, mutta edelleen loistavat kuusikon synkkyydessä kuin valoa tuoden.

186
Repoveden useat järvet ja niiden rannat ovat ehdottomasti yksi sen parhaista ominaisuuksista. Rantavyöhykkeet ovat kaikkiaan melko kapeita, rinteiden kohotessa nopeasti niin, että veden vaikutus lakkaa. Kapeilla soistuneilla rannoilla kasvaa suopursun ja juolukan rinnalla suomyrttiä. Tämä meren- ja järvenrantojen kasvi omaa huumavan tuoksuisia eteerisiä öljyjä. Lehtiä hierottassa tuoksu on mausteinen, ja sitä onkin käytetty oluen maustamiseen ja nykyäänkin mausteena ruuanlaitossa.

193
Ensimmäisen retkipäivän ilma oli harmaa ja kuvailutkin jäi vähemmälle. Tässä ollaan jo Olhavanvuoren alla, jossa vakava ilmeinen kivimies tuijottaa länteen. Voin kuvitella kiipeilijöiden nauttivan näistä kiipeilymaastoista. Suoraan järveen putoava jyrkänne on näyttävä. Mitenköhän syvä tuo lampi on. Kalliomaalauksetkin jyrkänteestä löytyy, mutta niitä ei tästä kulmasta pääse ihailemaan.

203
Jyrkänteen alusta Olhavanvuoren nuotiopaikalla on ymmärrettävästi hyvin kulunut. Pystysuora kiviseinämä on vaikuttava ja paikalle päästyään on sitä käytävä ihmettelemässä läheltä.

P1070347
Luonnon parasta antia onkin, kun saa kokea itsensä pienuuden. Voin vain kuvitella sen jylyn mikä on kaikuna soinut näillä mailla kun jalkojeni alla lepäävät kivipaasit ovat seinämästä irronneet.

222

P1070360
Olhavanvuorelle kivuttuamme aukesi taivas ja aurinko lämmitti. Tähän teki mieli leirikin perustaa, mutta nälkä vaati etsimään nuotiopaikan. Laskeva aurinko tarjosi kuitenkin niin herkullisia sävyjä, että jonkun aikaa oli maltettava kuvailla.

232

234

244
Illan viimeisenä ponnistuksena kipusimme kiireesti vielä Mustavuoren päälle ja näkötorniin. Siellä katselimme auringon katoamista taivaanrantaan.

248
Laskeneen auringon hämärässä pääsimme vielä vuorelta alas ja lähimmälle nuotiopaikalle makkaran paistoon. Teltan sijoitimme hieman sivumpaan ja trangialla keittelimme vielä nuudelit iltapalaksi. Teltan kasaaminen sujui mukavasti pimeässä, toki otsavalon avustuksella. Hikisten retkivaatteiden vaihto kappale kerrallaan makuupussissa ja unten maille.

Seuraavan päivän kuvasatoa myöhemmin.

Kurjenkello (Snowdrop by Helga Isager)

Vihdoin kuvattuna ja postaus valmiina! Helga Isagerin Neuleiden neljä vuodenaikaa -kirja oli hommattava ilmestymisensä jälkeen selailuun kirjastosta. Sieltä suosikiksi ja ensimmäiseksi puikoille valikoitui Snowdrop mekko. Kaunis mutta simppeli, jotenkin luonnonläheinen, niin kuin kaikki muutkin Isagerin kirjan mallit.

Langaksi valikoitui ohjeesta poiketen Drops Lace. Ohjeen mukaiset langat hylkääntyi jo villan takia. Isagerin omia lankoja olisi tietysti ollut hieno käyttää, mutta olin juuri hankkinut Dropsin Lace lankaa kolmessa värissä ja laskutoimitusten jälkeen totesin sen sopivan juoksevuudeltaan ja muutenkin tähän malliin.

Mekkohan on siis neulottu kaksinkertaisella langalla. Alkuperäisessä ohjeessa lankoina on 100% villaa ja 100% alpakkaa. Drops lace lanka on taas 70% baby alpakkaa ja 30% mulberry silkkiä. Alkuun meinasin upottaa mekkoon kaikkia kolmea sävyä, mutta hopea jäi harkinnan jälkeen pois. Kaarrokkeen pitsiosuus on tehty pelkästä violetista ja muu mekko taas violetilla ja sinisellä.

Mekko olisi ehkä saanut olla vielä löysempi ja vähemmän vartaloa myötäilevä, mutta ehkä sitten kun salitreeni puree kunnolla 🙂 Mutta on se aika nätti nyt kun kuvista katsoo. Ja kuin silkkiä päällä 😉

Kuvausprojektihan venyi alushameen puutteen vuoksi. Mekko oli sen verta harvaa neulosta kaksinkertaisesta langasta huolimatta, että vaatiii alusmekon. Mutta tulipahan nyt semmoinenkin vatekaappiin hommattua. Seuraavista kuvista taas kiitos rakkaalle! Melko vilakkaa oli paljain jaloin ja pelkässä mekossa.

P1070280 pieni

P1070284

P1070317

  P1070294P1070303P1070301

P1070313

Ohje: Snowdrop By Helga Isager. Neuleiden neljä vuodenaikaa kirjan mekko versio.
Lanka: Drops Lace
Kulutus: 226 g
Puikot: 3,5 mm ja 4,5 mm pyöröt