Osallistuin Lankakori sekaisin blogin arvontaan. Palkinnot oli huimat ja minä voitin haluamani palkinnon eli….
Jotka minut tuntee tietää ettei minkäänlaiset punaiset oo mun juttu. Silti halusin päästä kokeilemaan Regian fluormania. Katsotaan mitä siitä keksin. Strømpegarn sock wool neuloutunee sukiksi. Mietin käynkö etsimässä kuvia valmiista kuvioinnista vai pidänkö itseäni jännityksessä. Ja eiköhän pöllöillekin paikka löydy.
Kiitos vielä päivää piristävästä paketista Katjalle!
Viime viikko vierähti Ylläksen maisemissa. Reissussa oli kolmekin työtä puikoilla, vaikka enimmät neulomiset tuli suoritettua automatkoilla. Ensimmäiseksi matkaneulomuksista valmistunee revontilihuivi. Toivottavasti sen pääsisi kuvaamaan ja postaamaan jo tällä viikolla.
Reissussa kävi myös niin ikävästi, että kannettava sanoi sopimuksen irti. Kovalevy kaput. Joten ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi miettiessäni joudun postailemaan kännykällä. Pahoitteluni todennäköisesti lisääntyvistä kirjoitusvirheistä ja kuvien laadun heikkoudesta. Tässä juuri huomasin, että kuvia voi lisätä vain suoraan kamerasta, eli galleriassa olevia aiemmin otettuja kuvia ei voi lisätä.
Näissä tunnelmissa kuitenkin hyvää viikon alkua.
Täytyy kokeilla kuinka toimii tämä mobiilipostauksen teko. Kirjoittaminen on ainakin hankalaa 😯.
Mutta asiaan. Jo jokunen aika sitten valmistui miehen sukat 7 veikasta. Sukat menikin heti käyttöön.
Ohje: Kärjestä ranskalainen ristiinvahvistettu kantapää, 6 kerroksen raitaa.
Lanka: 7 veikkaa, polkka harmaa ja metsänvihreä
Kulutus:
Puikot:
Huh… ei tää kyllä ensisijaisena postaustspana toimi.
Toukokuun alussa vuonna 2011 olin opintomatkalla Gotlannissa. Siellä hämmästelimme paikallisten ketojen karuutta, jonka piilossa lymysi mitä kauniimpia yksityiskohtia.
Kun valmistuvan huivin värit eivät yrittämälläkään tuoneet mieleen Niittynurmea nimesin huivin Alvariksi näiden karun kauniiden ketojen mukaan. Alvarit ovat siis kalkkivaikutteisia kallioketoja. Näitä esiintyy myös mm. Ahvenanmaalla, mutta Gotlannin Alvarit ovar erityisen lajirikkaita ja niillä kasvaa useita tälle alueelle erikoistuneita kasvilajeja. (Malttakaa, kyllä tässä päästään vielä siihen huiviinkin.)
Alvareilla laidunsi karjaa, jotka olivat hyvinkin kiinnostuneita kuvaavista ja kykkivistä kasveja tutkivista vierailijoista.
Tässä vielä Stora Karlsön, Gotlannin lähistöllä sijaitsevan lintusaaren, ylängön katajaa kasvavaa ketoa. Tästä maisemasta voi löytää varhain keväällä todella hämmästyttävän kauniin …
kevätruusuleinikin.
Ja sitten huiviin!
Vihdoin keksin käyttöä kaapissa jo pitkään olleille Dropsin Alpaca langoille. Meadow Grass huivin ohje oli selkeä ja mukavan joutuisa neuloa. Alun tein liian tiukkaa, joten purin sen myöhemmin ja neuloin omalla sovelluksella väärin päin.
Ohje: Meadow Grass by Heidi Alander. Pitsiosion kaavio A toistettu 4 kertaa.
Lanka: Drops Alpaca, 100% Alpakan villaa.
Kulutus: ruskea (0403) n. 100g, punainen (3650) n. 40g
Puikot: 4mm 80cm pyöröt
Olin tiistaina ekaa kertaa Klaukkalan kirjaston Novellikoukussa. Parin tunnin ajan paikalla luetaan ääneen novelleja ja kuulijat saa tikutella Nordean tarjoamilla langoilla sukkia, myssyjä sun muita Hyvinkään sairaalaan vauvoille ja muille pienille potilaille annettaviksi.
Sattui melko sopivasti, että aihepiirinä oli Fantasia ja Scifi. Itsehän olen ollut fantasiakirjallisuuden suurkuluttaja. Ja ensimmäinen novelli sattui olemaan yhden lempikirjailijani tuotoksia.
Matkassa minulla oli valmistuva alpakka huivi. AJattelin, että olisin sitä neulonut ja seuraavalla kertaa aloittanut sitten pikkusukkien teon. Woolin herkullinen helmen harmaa kuitenkin houkutteli korissa sen verran, että oli aloitettava sukat. Novelleja kuunnellessa sain melkein yhden sukan valmiiksi. Langat sai ottaa matkaan, kunhan palauttaa valmiita neuloksia myöhemmin. Otin siis kerän harmaata ja kerän sinistä lankaa ja jatkoin sukkailua kotona. Nyt meneillään olevassa sinisessä sukassa on tehtynä elämäni ensimmäinen tiimalasikantapää. Tykkäsin tehdä. Täytyy kokeilla hiukan isompiin sukkiin, jotta osaa sanoa onko se myös jalassa mukava.
Ja sitten vielä jotain valmistakin. Jo aikaa sitten aloitettu pannunalunen väkisin virkattu loppuun. Meinasin jo tällä osallistua Käsityöblogit face-ryhmän jämähaasteeseen, mutta ehkä keksin jotain kivempaa.
Ohje: Kukkapannunalunen Kotihiiri blogista
Lanka: vanhoja 7 veikkoja
Kulutus: 38 g
Koukku: 3mm
Ai niin. Olen voittanutkin jotain 😉 Siitä lisää myöhemmin.
En lähtenyt mukaan lankalaihikseen, vaikka mielenkiinnolla seuraankin muiden laihiksia. Ajattelin kuitenkin kirjailla ylös kulutuksia ja kerrytyksiä. Punnitsin jopa suurinpiirtein lankavarastoni painon. Ja lankaahan oli…. no liikaa varmasti 🙂 Eli melkein 12 kg pääsin vuodenvaihteen lankatilanteessa. Tähän laskettu myös keskeneräisissä töissä olevat langat.
Lankojen kokonaismäärää mielenkiintoisempaa on kuitenkin seurata vuoden valmistuneiden töiden ja ostettujen lankojen suhdetta. Mietin vielä miten tulen laskelmissani suhtautumaan mahdollisesti lahjoitettuihin tai voitettuihin lankoihin tai niihin lankoihin jotka luovutan/ myyn pois.
Mutta siis, kuukausittaiseen tilastoon:
Valmiit työt 1120 g
Kirjoneulesukat 160 g
Afrikankukkakilppari 80 g
Alpakkasäärystimet 100 g
Polkkapolvarit 166 g
Huppuhuivi 470 g
Raitasukat kärjestä 89 g
Puulapaset 55 g
Ostettua lankaa 1100 g
Novita Naava 600 g
Novita 7 veljestä 100 g
Novita Joki 200 g
Schoeller Daphne Lace 200 g
Eli hyvin menee kun valmista on tullut 20 g enempi kun on ostettu 😉 Mielenkiintoist myös se, etten ole neulonut tai virkannut grammaakaan tammikuussa ostettuja lankoja valmiiksi asti. Valtaosa käytetyistä langoista on jo vuosia marinoitunut milloin kaapissa ja milloin jätesäkissä. Huppuhuiviin ostin kuitenkin langat viimevuoden lopulla. Lisäksi Novitan Naavaa on puikoilla jo muutama sata grammaa.
Eli ei muuta kuin kulutusrikasta helmikuuta kohti!
Kurjenmarja 